mitä jokaisen hallituksen jäsenen tarvitsee tietää tunneälystä?

Tunneäly ei ehkä ole ensimmäinen asia, joka tulee mieleen hallitustyöskentelyä ajatellessa. Usein fokus on strategiassa, numeroissa ja riskeissä. Siinä  kuuluisassa "kovassa johtamisessa".
Mutta mitä jos juuri tunneilmasto onkin se näkymätön voima, joka määrittää, onnistuuko mikään muu? Onnistutaanko strategia toteuttamaan? Miltä luvut näyttävät ja realisoituvatko riskit?

“Kulttuuri syö strategian aamupalaksi”  on monille tuttu lause, joka pätee myös hallitustyöhön. Siksi tunneäly kuuluu myös hallituksen työkalupakkiin.

Pehmeät asiat koetaan usein hankaliksi vain siksi, että emme ole tottuneet puhumaan niistä. Mutta siellähän ne tunteet silti ovat, pinnan alla. Ne eivät katoa mihinkään, vaikka emme nostaisikaan niitä esiin. Haittana on, että sieltä piilosta pinnan alta ne ohjaavat toimintaa joka hetki. Jätämme tärkeitä kysymyksiä kysymättä, puheluita soittamatta ja asioita selvittämättä koska asian ääneen sanominen jännittää: onko tämä tyhmä kysymys? Astunko jonkun varpaille? Keikutanko turhaan venettä? 

Mitä tunneäly oikeastaan on?

Tunneäly (englanniksi emotional intelligence, EI) määriteltiin ensimmäisen kerran 1990-luvulla psykologien Saloveyn ja Mayerin toimesta, ja yritysmaailmaan sen toi Daniel Goleman vuonna 1995. Saloveyn ja Mayerin alkuperäisen mallin mukaan se koostuu neljästä kyvykkyydestä:

1. Tunteiden havaitseminen

2. Tunteiden hyödyntäminen ajattelussa

3. Tunteiden ymmärtäminen

4. Tunteiden säätely ja johtaminen

Tämä ei ole pehmeää osaamista – se on mitattavaa, kehityskelpoista kykyä, joka vaikuttaa suoraan johtamiseen, yhteistyöhön ja resilienssiin.

Golemanin ja Palmerin johdolla tunneäly-mallia on kehitetty vastaamaan juuri työelämän ja päätöksenteon tarpeisiin.

Miksi tunneäly kuuluu hallitustyöhön? 

Tunteet vaikuttavat aina, usein "pinnan alla". Ne vaikuttavat siihen, miten ja millaisia päätöksiä teemme, miten käyttäydymme (toiminta) ja ne vaikuttavat suoritukseen. Tunneäly näkyy hallitustyössä esimerkiksi siinä, miten:

• Toimitusjohtajaan ja johtoryhmään muodostuu luottamus

• Riskit ja kriisit tunnistetaan ajoissa

• Päätökset tehdään kokonaisuuden, ei egojen taistelun, perusteella

• Palaute menee perille ja keskustelut pysyvät rakentavina

• Kriittisiä kysymyksiä uskalletaan esittää

Organisaation tasolla tunneälyn puute näkyy usein liian myöhään, ja saa erittäin haitallisia ilmenemismuotoja. Puhutaan mainekriiseistä, ongelmallisesta vaihtuvuudesta ja jaksamisongelmista.

Toisin sanoen tunneäly ja sen puute vaikuttaa suoraan hallituksen työskentelyyn, ja sen kerrannaisvaikutukset kantavat pitkälle.

Ylin johto määrittää (haluaa se sitä tai ei) koko organisaation tunneilmapiiriä.  

Johdon tapa suhtautua asioihin, johtaa, näkyy käytöksenä muille, jotka alitajuisesti poimivat sieltä vihjeitä siitä, mikä juuri tässä yrityksessä tai organisaatiossa on tärkeää ja toivottavaa.

Entä jos tuottava tunneilmasto puuttuu? 

Ilmapiiri ja tunneilmasto vaikuttaa myös siihen, mitä hallitus näkee, ja siihen, mitä se jättää näkemättä. Useimmat hallitusammattilaiset ovat törmänneet seuraaviin tilanteisiin:

• Asioita silotellaan, jotta vältetään "hankalat" reaktiot

• Vaikeita teemoja ei nosteta pöydälle “väärän hetken” pelossa

• Hiljainen tieto ei kulje hallituksen ja operatiivisen johdon välillä, koska asioita vaietaan kuoliaaksi

• Väärinymmärrykset henkilöityvät ja eskaloituvat sen sijaan, että ne pääsisivät purkautumaan

Tällöin hallitus ei enää johda, vaan se seuraa.

Liian monessa hallituksessa tyydytään tuijottelemaan peräpeiliin ja keskitytään niihin numeroihin, onhan se mukavan neutraalia.

Tunneälyn hyödyt hallitustyössä

Tunneäly tarjoaa lukuisia hyötyjä hallitustyöskentelyyn ja vaikutukset näkyvät viivan alla. Keskeisesti tunneälykkäästi käyttäytyvällä hallituksella on:

• Tarkempi tilannekuva – koska osataan ja uskalletaan kysyä oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan

• Parempi suhde johtoon – koska vuorovaikutus on luottamukseen perustuvaa

Näiden lisäksi tunneäly tarjoaa: 

• Maineen ja henkilöstöriskien ennakointi

• Strategian toteutuksen tukeminen tunneilmapiirin kautta

Tutkimusten mukaan tunneäly on yksi tärkeimmistä työelämätaidoista ja menestymisen ennustajista.

Sitä voidaan kehittää, esimerkiksi kohdennetulla mentoroinnilla tai arviointien ja palautteen avulla (kuten 360-mallilla).

Miten tunneälyä kehitetään hallitustasolla?

Hyvä uutinen on, että tunneäly ei ole synnynnäinen ominaisuus. Se on taito ja jokainen voi oppia taitavammaksi.

Yhä useampi organisaatio tarjoaa johtoryhmille ja hallituksille valmennuksia, joissa:

• Opitaan havainnoimaan tunneilmapiiriä

• Harjoitellaan palautteen antamista ja kuuntelua

• Rakennetaan yhteistä kieltä kulttuurin ja jaksamisen tarkasteluun

Hallituksen ei tarvitse “tuntea kaikkea”, mutta hallituksen tulee ymmärtää, että tunteet vaikuttavat kaikkeen.

Tarjoamme hallituksille sparrausta ja puheenvuoroja, joissa tunneäly käännetään konkreettisiksi työkaluiksi.

Jos haluat kuulla lisää siitä, miten tunneilmasto liittyy hallituksen tehtäviin,

• pyydä hallitustason esittely
• tai varaa sparrauskahvi tästä → Calendly-varaus