Matkani yrittäjäksi
kasvutarina jouksupojasta johtajaksi, johtajasta yrittäjäksi ja tunneälyn puolestapuhujaksi
2 minuutin luku
Christian Öller : 5.2.2020 12:48
Kaikilla on tunteita. Se on yksinkertainen tosiasia - osa ihmisyyttämme. Ymmärrämme tai emme, nämä tunteet vaikuttavat meihin päivittäin, ollessamme tekemisissä työtovereiden, asiakkaiden, toimittajien ja muiden ihmisten kanssa.
Nämä tunteet vaikuttavat päätöksiimme, käyttäytymiseemme ja suorituksiimme merkityksellisellä tavalla:
✔ Miellyttävillä tunteilla on "laajentava ja rakentava" vaikutus, joka saa meidät avarakatseisemmiksi, sitoutumaan syvällisemmin sekä suoriutumaan paremmin.
❌ Epämiellyttävillä tunteilla on "kaventava" ja "rajoittava" vaikutus, mikä aiheuttaa sulkeutuneisuutta, kiinnostuksen vähenemistä ja johtaa heikompiin suorituksiin.
Nykyään on paljon tutkimustuloksia siitä, kuinka ihmisten tunteet työpaikoilla vaikuttavat organisaation suorituskykyyn ja tuloksiin.
Suorituskykyisissä organisaatioissa ihmiset kokevat enemmän miellyttäviä tunteita, ja vähemmän epämiellyttäviä tunteita, kuin heikosti toimivissa organisaatioissa, kuten alla olevassa kaaviossa on esitetty:
HPWs = High Performing Workplaces
LPWs = Low Performing Workplaces
Boedker, C. et al. (2011). Leadership, culture and management practices of high performing workplaces in Australia: The high performance workplace index
"Jokaisessa organisaatiossa on tunnekulttuuri, vaikka sitä ei tiedostettaisikaan."
Kun koko työyhteisön tunteet yhdistetään, ne muodostavat yhdessä organisaation tunneilmapiirin. Se on osa organisaation tunnekulttuuria, eli sitä, kuinka tunteita näytetään tai tukahdutetaan, kuinka tunteita hallitaan ja kuinka niitä hyödynnetään.
Tunnekulttuuri on osa organisaation toimintakulttuuria, ja jokaisessa organisaatiossa on tunnekulttuuri, vaikka sitä ei tiedostettaisikaan.
Kun toimintakulttuuri muuten suurimmaksi osaksi näkyy tekemisessä ja sanomisissa, välittyy tunnekulttuuri yleensä ei-sanallisena, kuten kehonkielen ja kasvonilmeiden kautta.
Mikäli johtajat jättävät huomiotta tunnekulttuurin, he ohittavat tärkeän osan siitä, mikä saa ihmiset ja organisaatiot menestymään.
Johtajat usein tiedostavat tunteiden merkityksen teoriassa, mutta voivat silti ohittaa ne käytännössä. Harva tekee tätä tietoisesti tai tahallaan. Taustalla olevat aikeet ovat usein hyvät, mutta harva tuntee olevansa riittävän varustautuneita ymmärtämään ja hallitsemaan sitä, miten työntekijät tuntevat ja ilmaisevat tunteensa työssä.
Toisinaan kyse voi olla vain virheellisistä uskomuksista. Osa johtajista saattaa tänä päivänäkin kokea tunnekulttuurin merkityksettömänä, "ei työhön kuuluvana" tai epäammattimaisena. Toisin sanoen, he ovat omien ajatustensa panttivankina.
Harvard Business Review:n julkaisemassa tutkimuksessa tunnekulttuurista todettiin, että...
Samaisessa tutkimuksessa todettiin myös, että "tunnekulttuuria hallitaan harvoin yhtä tarkoituksenmukaisesti kuin toimintakulttuuria - ja usein sitä ei hallita ollenkaan."
Virheellisten uskomusten lisäksi tämä johtuu yleensä siitä, että tunneilmapiiristä ei yksinkertaisesti ole sellaista mallia, jonka pohjalta voitaisiin toimia. Yrityksistä usein puuttuu tarkoitukseen soveltuvat työkalut sekä osaaminen, joiden avulla tunnetiloja voitaisiin havaita, ymmärtää, ilmaista, hyödyntää tai muutoin hallita.
Toisin sanoen, tunnetaitoja tulisi kehittää.
Osa yrityksistä on nimenomaisesti alkanut sisällyttää tunteita johtamisperiaatteisiinsa. Hyviä esimerkkejä tällaisista organisaatioista ovat mm. PepsiCo, Southwest Airlines, Whole Foods Market, Container Store ja Zappos - kaikki, jotka mainitsevat rakkauden tai välittämisen osana arvojaan.
Samoin monet start-up yritykset ovat korostaneet ilon merkitystä heidän menestykselleen. Nämä yritykset ovat oivaltaneet, että tunnekulttuurin hallinta on enemmän bisnestä kuin työhyvinvointia.
Australiasta lähteneen tutkimustyön (Genos International) pohjalta on kehitetty erityinen menetelmä työelämään, jonka avulla voidaan mitata työyhteisöjen tunneilmapiiriä.
Kartoituksen avulla saadaan helposti tilannekuva työyhteisöjen tunneilmapiiristä, jota voidaan käyttää yhdessä Tunneäly-arviointien kanssa tuomaan täydentävää tietoa kehitystoimenpiteille.
Olemme lanseeranneet kyselystä ilmaisen version, johon kuka tahansa työelämässä toimiva henkilö voi antaa äänensä.
Kyselyyn vastataan anonyymisti, ja vastaustuloksista kootaan yhteisdataa suomalaisen työelämän tunnetilasta. Tulemme julkaisemaan tätä dataa useamman kerran vuoden aikana.
Ps. mikäli haluat teettää kyselyn omalle organisaatiollesi, ole yhteydessä, niin sovitaan jatkon toimenpiteistä.
Christian Öller
Sertifioitu tunneäly-valmentaja & henkilöarviointien asiantuntija
050 381 8000
christian.oller@adeptus.fi
kasvutarina jouksupojasta johtajaksi, johtajasta yrittäjäksi ja tunneälyn puolestapuhujaksi
TAVOITEKIRKKAUS - AIVOT RAKASTAVAT SELKEYTTÄ Viikoittain, kun valmennuksissa kysyn, että onko sinulle selvää ja kirkasta, mitä sinulta tässä roolissa...
tIEDE IHMISTEN MOTIVAATIOSTA - MOTIVAATION LISÄÄMINEN Tässä jatkoa edelliselle Myyntiesteet blogille.